lauantai 25. syyskuuta 2010

hello to you

Hii~ juu, siitä onkin jo jokunen tovi kun viimeksi kirjoitin, paihoittelen siitä. Mutta kuten kuuluu i'm still here!!
Juu, paljon on kerenny tapahtua tällä välillä... Eilen päätty pitkä ja ehkä tylsäkin tettiviikko, huoh~
Olin ylläripylläri Kuopiossa Norppatexillä avustavissa toimistotöissä.... eli silputin kaks ja puol päivää papreia, ennenkuin pääsin painamaan paitoja ja asustin kaverini Olgan luona. Tai siis ravasin Olgan ja Jennan, olgan avivaimon, kämppien välillä. Pientä liikuntaa ei tee pahaa minullekkaan n__n. Kävin myös keskiviikkona katsomassa serkkuni Miran kanssa leffan Sisko Tahtoisin Jäädä ei mikään paras leffa, mutta ihan katottava.
Ja eilen isä ja äiti kävivät hakemassa minut kotiin, käytiin oikein Citymarketin kautta nopeilla ja havilla ostoksilla mikä tarkoitti sitä, että sain iki-ihanan laskettelupuvun ja pitkään vingutut Adidaksen klassikko Superstarsit. Molemmat oli alennuksessa ja yhteis hintaa noille tuli vain 180 euroa, i'm happyhappyhappy!
Äiti sanoikin että tuossa olisi hieman aikaista synttärilahjaa, sillä lokakuun 17. päivä minä täytän ne suuret ja huikeat 15-vuotta.


Ja siitä tulikin mieleen, minulla oli 7.8 konfirmaati eli nyt on eukonottolu
pakin olemassa! Rippijuhlat oli kyllä melkoinen taudon näyte, sillä viikko aiemmin oli polttanut vasemman käteni ollessani ulokaunassa pesulla joka johtui siitä, ettö kuuluisa ja paljon puhuttu Asta myrsky vei sähkömme.
Ei konffis aamunakaan ollut sähköä, ainoastaan generaattorillamme saadulla pienellä sähkömäärällä saatiin minun ja kahden muun sisareni Kristan ja Essin hiukset kiharrettua.
Ja isi piti lupauksensa, minä sain vaal
eanpunaisen limusiinini!!!
(oisin muuten lisänny kuvan, muttakun toi lataaminen kesti vuoden???).

Mutta muuten oli tajuttoman ihana päivä! Rippilahjaksi tuli mm. kattila ja paistinpannu, lasta ja kauhoja, iki-ihana Sara La Fountainin Lotus asitaston. Leivänpaahtimen ja kummitädiltäni sain kultaisen timantein koristellun Foren rannekellon....jonka saatoin viimeviikol
la hukata.
Ja rahaa tietenkin tuli kivasti, mutta nyt ei jäljellä lunnollisestikkaan ole mitään, niillä rahoilla kävin myös ottamassa sen kauan kaivatun industrialini !!


onse niin ihana n___n.
Oon oikeesti tosi ylpee ittestäni että uskalsin ottaa sen, nimittäin se mun lävistiäjä sano, että hänellä on ittellään yli 20 lävistystä nänniläväreitä myötän ja et industrial on sattunu kaikkein eniten.

"Mulla ton paraneminen kesti 9 kk"

ja mulla toi entinenkään rustolävistys ei oo oiken parantunu vielä, mutta toivotaan parasta.


Mutta eiköhän tässä ollut pieni tilannekatsaus siihen, miten mulla menee...
Eli joo, ihan hyvin.

mut jees, ensi kertaan siis!
ByeBye~

Riina


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti